torstai 5. joulukuuta 2013

Arkipäivä meidän kengissä

Selamat siang!

Vaikka ihmiset kuvittelee, että me vaan biletetään ja otetaan aurinkoa täällä, on se väite vain osittain totta. Me eletään myös ihan normaalia arkea. Tosin "normaali arki" on vähän toisenlaista täällä, arkipäiviä kun on meidän viikossa 3. Mutta joka tapauksessa! 

Kun silmäni mä auki saan... Okei, tää on vasta toinen näky. 
Ensimmäinen on Netta, joka asentaa torkkua viidettä kertaa,
 mutta siitä ei uskalla ottaa kuvaa aamuisin...

 Aamuaurinko paistaa ja pooli pörisee kutsuvana, mutta ei, 
me ahkerat urheilijanuoret suunnataan lenkille.




Vähän aikaa sitte me käytiin ostamassa samanlaiset yökkärit. Uskomattoman mukavat ja tyylikkäät. Pojat ei paljoo arvosta, tosin ne sano et ei yks ruma yökkäri enää vaikuta tässä konkurssissa. Ollaan kuulemma kaks hulluinta tyttöä ketä ne on ikinä tavannu. Ollaan myös ainoot suomalaiset ketä ne tuntee, joten ollaan yritelty uskotella että on ihan normaalia olla vähän sekasin, jos on Suomesta.


Vesiautomaatti. Netta mietti tossa yks päivä tosissaan, että haluaa ehdottomasti tälläsen omaan kotiin sitku ollaan takasin Suomessa. On niin hirveen kätevä, kun saa kylmää ja kuumaa vettä samasta laitteesta. Sit se muisti, että Suomessahan voi tosiaan juoda vettä hanasta.

 Kutakuinkin samaa aamupalaa tullu vedettyä tässä kolme kuukautta. 
Onneks sentään löydettiin viimeinkin näkkäriä, joka on jumalten
 ruokaa paahtoleipäruokavalion jälkeen. En ois vielä lukioaikoina uskonu, et joku päivä oon valmis maksamaan 5 euroa pienestä paketista näkkäriä. 

 Matkalla kouluun. Mietittiin vähän Netan kanssa, että hankitaan skootteri Suomessa ja ajellaan yhdessä kouluun sielläkin. Ei tää symbioosi voi ihan noin vaan loppua. Saadaan ihan vähän palautetta siitä, että ajetaan kaks päällä kouluun kun meillä on kuitenkin omat skootterit molemmilla. "Ei noin tee ku pariskunnat, ootteko huomannu?" Yksin ajaminen on VÄHÄN tylsää, sitäpaitsi Netta on ottanut tehtäväkseen huolehtia musiikintuottamisesta tolle puoltuntiselle mitä kouluun ajaa. Kyl mä välillä toivon, et se ottais oman skoban... 

 0,50€/l. Täällä on varaa ajella munkkii.


Meidän yliopiston kampusalue on ihan älyttömän kokonen.

 Kokeenpalautus. Vaatimattomat tulokset Bahasa Indonesian kokeesta. (100 oli täydet)

Lukukauden loppua kohti väki vähenee luennoilla. Me ei tietenkään jätetä ainuttakaan luentoa väliin.

Kotimatka rentouttavassa Sunset Roadin liikenteessä.

 Ravintolassa syömiseenkin voi kyllästyä. Luksusta välillä kokkailla lounas ite, vaikka tuleekin aika reippaasti kalliimmaks tehdä ite ruokaa.




Melkeen hävettää, miten pahasti ollaan koukussa Gossip Girliin. Niin monet yöunet menetetty, ku ärsyttää Blairin väärät valinnat(Chuck Bass <3).


 Vähän uuvuttaa noi 3 tunnin ja 40 minuutin koulupäivät...

 Meijän pojatki on salaa innostunu GG:stä. 
Niin herttasta koko perheen voimin kokoontua olkkariin seuraamaan Upper East Siden elämää. Yritettiin huijata, et meidän elämä on samanlaista Suomessa. Jostain syystä ei menny läpi.


Oreot. Ilman Oreoita ei ole iltapäiväkahvihetkiä(elämää).


Perheen ja vieraiden kanssa kaupassa 


Meijän kodin vieressä on tällänen kiva pikku koju, josta saa maailman parasta Mie Gorengia! Take away ja kotiin illalliselle.

Tässä yksi esimerkki meidän arkipäivästä. Kaikista hienointa arjessa täällä on se, että melkeinpä jokainen päivä on erilainen. Joskus mennään koulun jälkeen surffaamaan tai hengaillaan omalla altaalla. Iltaisin on kiva käydä rannalla moikkaamassa kavereita ja katsomassa auringonlaskua. Oikeestaan mikä vaan on mahdollista ja mahdollisuuksia on lukemattomasti. Vaikein tehtävä on valita niistä kaikista. 




K&N

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti