Parallel universe: Home is where your heart is

Huomenta Suomi, miten pyyhkii? Täällä ei valittamista. Ollaan vihdoin päästy kotiin, purettu tavarat kaappeihin ja asetuttu taloksi. Suurin osa kämppiksistä on loistotyyppejä, lukuunottamatta gekkoja, sammakoita, hämähäkkejä, muurahaisia, torakoita ja käärmeitä.

Villa on ihan kiva. Meillä on Kaisan kanssa jaettu makkari (tottakai), keittiö ja kylppäri, muut asukkaat käyttää toista keittiötä viereisessä rakennuksessa. Ollaan tavallaan vahingossa häädetty ne sinne. Ulkona on 10m pitkä uima-allas ja sopivasti kaks aurinkotuolia, joissa ollaanki makoiltu koko viikko. Villan 24h security osottautu vihaseks koiraks, joka on kytketty portille. Se haukkuu ja murisee lähinnä kaikelle elävälle, eikä edes me aina uskalleta tulla kotiin.

Käärme. Jos yks hengenvaarallinen käärme eksyy vahingossa näille seuduille, tottakai se eksyy meidän pihaan. Talon henkilökunta hankkiutu eroon käärmeestä kaks päivää sitten, mutta Kaisa ei vieläkään suostu tulemaan alas keittiön pöydältä. Vien sille tasasin väliajoin ruokaa niin ihan tyytyväisenä se on pysyny. Ei pelkästään se, että käärmeet yleensäkin on pelottavia, mutta se, ku paikallisetkin on paniikissa, niin lienee syytä huolestua. Käärmeen löydyttyä Michaelin skootterin päältä meidät käskettiin siirtymään sisälle taloon ja pysymään siellä toistaseks. Sitten talon henkilökunta ripotteli suolaa ympäri tonttia ja kolus pensaita läpi koko illan, koska ne epäili, että käärmeitä olis enemmänki. Jossain vaiheessa tuli ilmi, että käärmeitä saattaa olla sisälläki, sillä ovia oli pidetty auki päivän aikana (selittää sen miks Kaisa kököttää pöydällä). Samaisena iltana tuli hetkellisesti ikävä Suomea, mutta onneks se oli ohimenevää.

Takaisin iloisempiin aiheisiin. Alkuviikko meni koulussa, osallistuttiin jokaiselle tunnille, eikä edes nukuttu siellä. Ei siitä sen enempää, koska nyt keskitytään iloisempiin aiheisiin.

Paikallinen coffee-to-go

Uskaltauduttiin myös koulun läheiseen warungiin lounaalle, buffet n. 2,5€

Viikonloppuna meillä oli parit koulun järkkäämät bileet. Me ollaan omaksuttu balilainen elämäntapa niin hyvin, että ekoista bileistä myöhästyttiin pari tuntia ja tokiin ei ehitty ollenkaan. Hups. Kivaa oli silti! Kierreltiin paikallisia terasseja (Minimartin, Indomaretin ja K Circlen terdet) ja päädyttiin loppuillaks samaan paikkaan muiden opiskelijoiden kanssa. Me myös törmättiin sattumalta meidän kämppiksiin! Siellä me sitte bailattiin yön pikkutunneille koko perheen voimin, kunnes lähettiin taksilla mäkkärin kautta kotiin. Ainiin, ja Kaisa yritettiin ryöstää. Kaikki tapahtu niin nopeesti, ettei oikeen tajuttu miten se tapahtu, mutta onneks mitään ei saatu vietyä. Täällä joutuu olemaan tosi tarkkana kokoajan, mut silti tuntuu ettei se aina riitä.