Tava, nafa, hidup

Iltaa! Tähän alkuun muutama kuva niistä aiemmin mainituista tarkasti organisoiduista pinoista meidän vikassa Kutan hotellissa. Enjoy.

Halvin (myös vakkariks muodostunu) baari, läheinen ruokakauppa. Meillä taitaa olla ongelma. 

Heippa Kuta! Sunnuntaina me vaihdettiin maisemaa, ja siirryttiin pariks päiväks bungalowiin Jimbaraniin, Balangan beachin läheisyyteen. Kutalla vietetyn viikon jälkeen tää kelpaa paremmin ku hyvin. Ei kaupustelijoita, järjettömiä ruuhkia tai liikaa turisteja.

Viimeisin majoituspaikka on osoittautunut parhaaks tähän mennessä, vaikkakin hintaan kuuluu vaan kylmä suihku nopeudella 2 dl/min ja ulko-oven raosta mahtuis kulkemaan varmasti jopa yks niistä kanoista, joita meidän pihapiirissä riittää. Siis ulko-oven ollessa lukittuna. Majotuspaikan respassa on töissä maailman ihanin paikallinen poika, joka ei nuku ikinä. Läheisen surffareiden keskuudessa suositun rannan ansiosta täällä majottuu oikeestaan vaan nuoria. 

Lounas rannassa. Fried noodle chicken, vesi, limu ja kahvi n. 3,5€/hlö.

Tää oli taas niitä Kaisan "mä ihan tosi yritin kuvata maisemaa mut noi vaa osu tohon" -kuvia.

Maanantaina meillä alkoi koulu, joten vuokrattiin hotellilta skootteri muutamaks päiväks helpottamaan kulkemista. Ajaminen täällä on vähän erilaista ku Suomessa, mutta äkkiä siihen tottuu. Liikenne on olevinaan vasemmanpuoleinen, mutta kyllä oikeellakin voi ajaa jos haluu. Nopeusrajotuksia ei tietenkään oo, niinku ei mitään muitakaan rajotuksia. Vilkun sijasta ihmiset on tottunu käyttämään torvea ja ohituskaistana toimii vastaantuljoiden kaista ihan aina, oli tilaa tai ei. Skootteri on kuitenkin kätevin tapa liikkua, ja sillä voi helposti matkustaa esim. nelihenkinen perhe. 

Kauhunsekaiset hetket ennen lähtöä. Tyhjä takarengas tuotti vähän ongelmia, mutta onneks saatiin toinen mopedi tilalle alta aikayksikön. Bensalitra kustantaa täällä n. 0,5€ ja sitä saa kätevästi Absolut vodka-pulloissa lähes joka naapurilta ja kaupan pihasta.

Koulu. Edes Balilla, siellä ei ihminen viihdy. Ilmeisesti Kutalla vietetty viikko vaati veronsa, koska me molemmat nukahettiin ekalle luennolle. Ja tokalle. Ruokatauolla oltiin skarppina tottakai, kun koulu tarjos herkullista sapuskaa. Riisiä ja mandariini, muuhun mä en pystynyt. Kaisa tietysti reippaana tyttönä makusteli kaikkea, kuten vähän vanhentunutta kananmunaa ja jotain omituista levää. 

Meidän kampuksen oma ihana koira. Vähän se puree ohikulkijoita ja haukkuu. 

Kuvassa Kaisa ja kananmuna.

Tänään me käytiin koulun kanssa vierailulla yhessä balilaisessa lastenkodissa. Oli aika koskettavaa nähä, miten elämänilosia ne kaikki reilu 60 lasta oli eläessään yhden ottoäidin ja -isän kanssa. Koko suuren yksikön pyörittäminen ja siinä onnistuminen perustuu kunnioitukseen ja aitoon välittämiseen toisiaan kohtaan. Talon ilmapiiristä oli helppo aistia se, että lapset on oikeesti hyvissä käsissä ja turvassa. 

 Kokemus oli tunnetasolla niin vaikuttava, ettei sitä oikeen kuvien tai sanojen välityksellä pysty kertomaan.

Huomenna me muutetaan vihdoin ja viimein KOTIIN. Kohta nähään Dominik, Max, Michael, Tim ja Anna Lena!

Loppukevennyksenä pieni pätkä meidän koulumatkasta. 

Dadah!